Huojuva taivaanranta

Maalla
ovat vanha mies ja hevonen,
merellä
pieni vene.
Eri paikoissa
he kestävät samaa tuulta.
Kaksi varjoa jyrkänteellä
ovat veneelle paikka, johon palata,
ja pieni vene aalloissa
on vanhalle miehelle
jäljellä oleva toivo.
He eivät voi koskettaa toisiaan.
Eivät edes kutsua.
Tuuli pyyhkii äänen pois.

Silti he katsovat.
Katsoessaan
he eivät ole yksin.
Kestäminen
ei ole yksin sinnittelyä.
Joku kaukana
on yhä siellä.
Jo sen varassa
ihminen kestää vielä yhden päivän.