Ieodo

Kalastajan sijasta, jonka taifuuni vei, tyhjä vene palasi yksin.
Vene ei sanonut sanaakaan. Varis itki sen puolesta.
Kylmän meren ylle levisi pitkänä yksi musta itku.
Unen ja pelon välissä, elämän ja kuoleman välissä, oli Ieodo.
Aallot silittivät vaiti jäljelle jääneiden surua.
Tyhjä vene muisti ne, jotka eivät palanneet.
Ja Ieodo muisti ne nimet, joita ei koskaan huudettu.