Kuutamoyö

Kuu nosti molemmat kätensä
ja peitti silmänsä.
Se ei kestänyt katsoa.
Alhaalla
pieni vene ylittää mustan veden.
Kuiva puu ojentaa kätensä.
Kuu valaisee lopulta
sen yön
silmät peitettyinä.
Peittäminen
ei ole pois kääntymistä.
Se on katsonut niin kauan,
ettei enää kestä katsoa.
Vaikka ei katso,
suru ei katoa.

Silti kuu
ei jättänyt sitä yötä.