Kerjäläinen

Niitty kuivan ruohon värissä.
Paikka, jonka yli tuuli on kauan kulkenut.
Hahmo seisoo siellä.
Vaatteet ovat pitkät, jalat paljaat.
Hän kulki, ja pysähtyi.
Tuuli kutsui häntä kerjäläiseksi.
Mutta hän ei ole tullut kerjäämään.
Hän on mies, joka on kulkenut tuulen ja pilvien läpi.
Hän ei omista mitään.
Hänellä ei ole mitään menetettävää.
Siksi hän on kevyt.
Tuulen ja pilvien mies.
Seisten tyhjällä niityllä
hän katsoo yhä jonnekin.

Sen silmät, jolla ei ole mitään,
näkevät kauimmaksi.