Artwork text
Mies ja hevonen ovat palanneet pitkän tien päästä. Hevonen painaa
päänsä, ja mies asettuu sen viereen väsyneine ruumiineen. Palaaminen ei
ole paluuta aikaan ennen lähtöä. Talo on tyhjä, odottajaa ei ole, eikä
mennyt aika avaudu uudelleen. Silti palataan. Että jokaisen lähdön päässä,
väsyneenäkin, on yksi, joka palaa. Että vaikka tie on kadonnut, ruumis
painunut ja vastassa ei ole ketään, jää jäljelle yksi sydän, joka loppuun asti
jättää kuviinsa. Lähtö oli kohtalo. Paluu oli sallimus.
Key context
Byun Shi-Ji oli korealainen modernin ja nykytaiteen maalari, joka kuvasi Jejun Fūdoa ei taustana vaan olemassaolon ehtona. Yksinäisyys, odotus, tuuli ja kuivan ruohon väri muodostavat hänen taiteessaan glokaalin korealaisen modernismin, joka juurtuu paikkaan ja avautuu maailmaan.
