Artwork text
Aurinko on taivaalla,
mutta maailma ei ole valoisa.
Kaksi vasemmalla
istuvat toisiinsa nojaten,
ja hevonen pysyy vaiti heidän vierellään.
Keskellä yksi
nostaa molemmat kätensä taivasta kohti.
Se ei ole riemun ele.
Se on ele ihmisen, joka pimeässäkin historiassa
ei tahdo päästää irti toivosta.
Varis lentää ohi,
eikä tuuli pysähdy.
Mutta ihminen
ei laske käsiään.
Loppuun asti.
Toivo ei ehkä ole
uskoa valoisiin päiviin,
vaan pimeinäkin päivinä
nostaa kädet kohti taivasta.
Key context
Byun Shi-Ji oli korealainen modernin ja nykytaiteen maalari, joka kuvasi Jejun Fūdoa ei taustana vaan olemassaolon ehtona. Yksinäisyys, odotus, tuuli ja kuivan ruohon väri muodostavat hänen taiteessaan glokaalin korealaisen modernismin, joka juurtuu paikkaan ja avautuu maailmaan.
